lauantai 24. kesäkuuta 2017

Teematyttöjä

Minun ja Tytön juhannussuunnitelmiin tuli ex tempore sisältöä, haimme nimittäin eilen kolme tyttöhiirtä Asikkalasta! Tarkoitus oli hankkia tytöt vasta, kun saamme niiden terraarioon (80x35x36 muistaakseni oli tuon mitat) tiheäsilmäisen verkkokaton, mutta nyt menikin näin päin. Verkkokatto siihen tulee jossain vaiheessa, nyt kattona toimii kaksi suurta lasin palasta.
Olimme sopineet, että Tyttö valitsee yhden hiiren, minä yhden ja sitten yhdessä kolmannen. Olimme miettineet niille nimiä valmiiksi, ja että minkä väriset hiiret haluaisimme. Monan kyydillä menimme eilen Tassulaan, ja rupesimme eläintenhoitajan kanssa katsomaan, mitä hiiriä olisi tarjolla.
Siinä muoviboksissa oli yksitoista naarasta, ja se lauma oli sekoitus nuorempia (4-5vko) ja vanhempia (2kk) yksilöitä. Meille sieltä valikoitui valkoinen nuori tyttö (Tytön valitsema), fuzzy black vanhempi tyttö (minun valitsema) sekä satiinin kiiltävä blue nuori tyttö (yhteinen valittu).
Olimme siis edellisenä iltana miettinyt niille nimiä, ja halusimme tietystä aihepiiristä niille samankaltaiset nimet. Koska puhe siirtyi lopulta Hopeanuolen ja Weedin hahmoihin, sieltä ne nimetkin löytyi... :)

Valkoinen tyttö sai nimekseen Cross. Cross on Hopeanuolessa ja Weedissä esiintyvä valkoinen salukinarttu, joten kun näimme boksissa sen valkoisen yksilön, Cross-nimi sopi sille kuin valettu. Tytöllä oli ollut myös toisia nimivaihtoehtoja hänen valitsemalleen hiirelle, mutta Cross siitä tuli.


Minun valitsema musta pörröhiiri taasen sai nimekseen Minnie. Minnien osa Hopeanuolessa ja Weedissä on minimaalinen, ja se esiintyy käytännössä eniten mangassa kuin animessa, mutta Minnien halusin nimeksi. Niin, juu, sehän [Minnie] on siis em. Crossin ja tanskandoggi Benin tytär (muistuttaa noissa sarjoissa enemmän Beniä kuin Crossia), jota ei siksi näytetä kauheasti aikuisikäisenä, koska sarjan aikana se hukkuu.



Yhteisen hiiren nimeksi sopi mitä parhaiten Heita. Heita on Weedissä esiintyvä pystykorvanarttu, joka on Jeromen alainen. Sarjassa oleva Heita on harmaan ja tummanharmaan värinen, ja tämä hiiri vastaa väritykseltään (joka muuten on blue virallisesti) täydellisesti sitä.


Jo nyt näkee jonkinlaisia luonne-eroja noissa. Heita viihtyy enemmän yksikseen, ja kulkee terraariossa omia polkujaan. Minnie ja Cross taasen hengailevat paljon yhdessä. Cross on todella aktiivinen, ja saa välillä sätkykohtauksia, ja juoksee ympäri terraariota. Se on myös utelias, ja jos terraarioon laitetaan jotain uutta (maitopurkki, varpuja, tms.) niin Cross on ensimmäisenä tutkimassa. Minnie on vähän reppana, se näyttää välillä olevan ihan hukassa ollessaan yksin ja toisinaan se pysähtyy tuijottamaan pitkiä aikoja johonkin suuntaan. Hassu. Kuitenkin hyvä juttu on se, että kaikki ovat käsiteltäviä, eivätkä pure tai näyki. Sylissä ollessaan niiden luonne-erot huomaa myös; Cross mielellään kiipeäisi heti olkapäälle, kun taas Minnie pysyy kädessä paikallaan ja Heita liikkuu jos uskaltaa. :)
Jossain vaiheessa on tarkoitus ehkä astuttaa joku tytöistä (tai jotkut). Muttei vielä, ne ovat vielä liian nuoria. Sen näkee sitten.

Tyttöhiirien terraario

Tyttöjen terraario on vielä lattialla, kun missään hyllyllä sille ei ole tilaa. Hyvin se siinäkin kuitenkin sopii olla. Terraarioon on tarkoitus hankkia enemmän kiipeilyjuttuja (köysiä, tikkaita, keppejä), kun saadaan se verkkokansi. Siihen on helpompi kiinnittää niitä köysiä ja vastaavia. Myös Manolon terraarioon Tyttö aikoo kehitellä jotain vastaavia, kun saa siihen paremman verkkokannen (nykyisessä liian isot aukot). Kilun Exoterrassa on pituutta, ja rakennan sinne aina kepeistä erilaisia ratoja, joten se saa kiipeilynsä siinä. Olisi muuten tarkoitus tässä joku päivä sisustaa se taas uusiksi...

Kilun terraario

Manolon terraario

Minä olin pienempänä eläimille allerginen, ja se vielä edelleen vaivaa joskus osittain. Ei millään astmaoireilla, vaan ihon reagoimisella (jos olisi astmaoireita, sitten täällä ei myöskään olisi eläimiä). Hiirien kanssa joudun olemaan aika varovainen käsiteltäessä, sillä jos hiiri vahingossa kuseksii iholleni, on kyse vain sekunneista, jotta saan vältettyä ihoreaktiot; hiiri terraarioon, äkkiä saippualla ihon pesu, Pirkan kasvonpesulapuilla pyyhkiminen (toimii!) ja tarvittaessa reipas kerros kosteusvoidetta. Hiiren virtsa saa ihoni sellaisille hyttysen pistoksen tyylisille paukaumille, ja ne kutiavat aivan helvetisti. Ja koska olen koko ikäni kärsinyt atooppisesta ihosta, se kutina tuntuu kaksi kertaa inhottavammalta. Tosin eipä tuo muuten haittaa, kunhan vain ajoissa pääsen pesemään ihoni kusen jäljiltä, jotta se ei ehdi reagoimaan. 
Nuo tyttöhiiret eivät vielä omaa yhtä pitkäkestoista virtsan pidätystä kuin vaikka Kilu ja Manolo, joten käsittelen tyttöjä aina vain hetken ja sitten päästän ne terraarioon, etteivät ne ehtisi mitään päästelemään käsissä ollessa. Vahinkoja tottakai sattuu, no can do, mutta koitan juuri vältellä niitä parhaani mukaan. Esimerkiksi pyrin käsittelemään hiiriä vasta sitten, kun ne ovat heränneet ja jonkin aikaa olleetkin hereillä (=ovat todennäköisesti ehtineet tekemään jo tarpeensa terraarioon), tai jos otan ne käteeni niin että ovat juuri heränneet, niin aika pian laitan ne pois. 
Ihon reagoiminen ei ole minulla este eläinten hankkimiselle. Ne ihon reaktiot kuitenkin lakkaavat aina muutaman tunnin kuluttua. (Psst. Tällä kertaa olin liian hidas. Käsittelin Heitaa, Heita kusi käteni täyteen, ja nyt istun sohvalla käsi täynnä kosteusrasvaa. Ja kutiaa edelleen. Aijai, hidas Kiwi)

Hyvät juhannukset kaikille! Älkää hukkuko ja hullutelkaa nätisti! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pentutavaroiden hankintaa

Kyllä - meille tulee koiranpentu! Alkuperäisesti suunnitelmasta poiketen se tulee vasta joulukuussa, mutta on tulossa kuitenkin. Olen tod...